Andrew Seidman “Easy Game” Panosten syyt II osa

 

Ensimmäinen luku: Panostuksen syyt II osa

Viime kerralla lopetimme osion salaisuuteen, joka paljastaa, mikä tekee kolmannesta panostuksen syystä tehokkaan. Joten ilman viivytystä maksamme velkamme takaisin ja lisäämme vielä enemmän hyödyllistä tietoa.

Yleisesti ottaen tämä syy on selvästi monimutkaisempi kuin aiemmin mainitut. Joten mikä tekee tästä salaperäisestä kolmannesta syystä tehokkaan?

1. Pakotamme vastustajan luopumaan kädestään ja jättämään sijoittamansa rahat pottiin. Tällaisessa flopissa kuten A75r, jossa meillä on KQ ja vastustajallamme on käsi kuten JT, vastustajallamme on edelleen 6 outtia ja huomattava equity käden täydentämiseksi.

Easy-Game-Baluga-recensione[216]

Siksi vastustajan pakottaminen luopumaan ja jättämään sijoittamansa rahat pottiin on hyvä valinta.

Poikkeuksen voimme tehdä, jos vastustajamme on bluffaava pelaaja ja kätemme on tarpeeksi vahva vastaamaan mahdolliseen bluffiin. Jos flopin jälkeen jätämme vuoromme väliin, vastustajamme tekee samoin käsillä, joilla hän ei ole osunut floppiin, ja panostaa käsillä, jotka muodostavat minkä tahansa parin tai paremman. Joten, jos vastustaja ei ole bluffaava pelaaja ja kätemme ei ole tarpeeksi vahva bluffien kiinniottamiseen, emme voi jättää vuoroa väliin. Puhumme tästä konseptista enemmän osiossa nimeltä “Showdown Teoria”.

2. Kuolleet rahat kompensoivat tilanteita, joissa vastustajamme vastaa ja häviämme. Kerran korkeiden panosten peleissä jouduin pelaamaan erittäin tunnettua pelaajaa vastaan nimimerkillä Cole, jonka pelityyli on äärimmäisen loose – aggressive. Hän oli deepstackina CO (cut off) -positiossa ja pelasi vastustajaa vastaan button -positiossa. Cole korotti, vastustaja button -positiossa 3-bettasi, Cole 4-bettasi, vastustaja button -positiossa 5-bettasi ja sitten Cole meni all-in. Button -positiossa oleva pelaaja luopui ja Cole näytti T9o. On selvää, että tässä tilanteessa Cole ei mennyt all-in arvon vuoksi (olisi vaikea saada vastausta 9 high:lla). Mutta emme voi olla varmoja, että button -positiossa oleva vastustaja luopui vahvasta kädestä, koska Cole on tunnettu loose – aggressive -pelaaja – kukaan ei luovu erittäin vahvoista käsistä Colea vastaan. Mutta hän silti korotti. Miksi? Koska kun button -positiossa oleva vastustaja teki 5-betin, potissa oli kertynyt paljon kuolleita rahoja. Jotta Colen all-in olisi oikea, tarvitaan suhteellisen pieni vastustajan luopumisprosentti.

Mitä aggressiivisemmaksi peli muuttuu, sitä useammin ihmiset alkavat bluffata ja panostaa heikommilla käsillä. Tämä vastaa suurempaa määrää kuolleita rahoja potissa. Matalien panosten peleissä c-bet voi olla syy #3, panostus, kuten tässä esimerkissä, jossa meillä on KQ A75r boardilla. Tällaisessa tilanteessa valitsemme c-betin, koska juuri tällä tasolla pelaajat harvoin poikkeavat standardilinjoista ja korottavat vain paremmilla käsillä. Korkeiden panosten peleissä, joissa peli on aggressiivisempaa, meidän on hyödynnettävä kuolleita rahoja, jos haluamme saada voittoa.

Lisäksi syy #3 on hyvin harvoin (lähes koskaan) pääasiallinen panostuksen syy. Usein sitä voidaan käyttää ilmaisena apuna syille #1 ja #2. Esimerkkinä käytämme tätä tilannetta: sanotaan, että meillä on nut flush draw ja board on T♠8♠4♣K♣ ja päätämme panostaa turnilla. Joten päätöksemme panostaa johtuu syystä #2, odotamme, että vastustaja luopuu käsistä kuten JT tai A8. Vastustajalla voi olla myös käsiä, joiden kanssa haluaisimme hänen jatkavan peliä, kuten heikompi flush draw. Mutta tosiasia on, että rahat ovat jo potissa ja voimme pakottaa vastustajan luopumaan kädestä kuten JT, mikä ei ole huonoin vaihtoehto. Seuraavana esimerkkinä otamme tilanteen, jossa meillä on KT ja board on T♠6♠5♣J♣. Uudelleen panostaminen tässä voi olla hieman kannattamatonta (selitämme tätä enemmän osiossa nimeltä “Panostuksen koko ja pieni arvo”). Mutta vastustajan pakottaminen luopumaan straight draws, flush draws tai mistä tahansa floatista on myös sopiva vaihtoehto, varsinkin jos ajattelemme, että jos jätämme vuoron väliin, vastustaja flush draw:lla tai straight draw:lla tyytyy vain ilmaiseksi kortiksi.

Yleisesti ottaen, kuolleet rahat kompensoivat “ohuutta” (pientä kannattavuutta), joka saadaan syystä #1 tai syystä #2. Esimerkiksi bluffi voi olla liian vähän kannattava (jos vastustaja vastaa bluffiimme liian usein), kun potti on 50bb. Mutta jos potti on 100bb, bluffilla on enemmän arvoa, koska potissa on kertynyt enemmän kuolleita rahoja, jotka voimme voittaa. Jotta ymmärtäisit paremmin, panostus, josta saadaan vähän arvoa, voi olla kannattamaton, kun potti on pieni, mutta isossa potissa kaiken kompensoi kuolleet rahat (dead money). Idea on siinä, että panostamme aina syystä #1 tai syystä #2, mutta syy #3 on aina mukana. Vaikka korotamme ennen floppia, teemme sen arvon vuoksi tai bluffaten, mutta korotuksemme kompensoidaan kuolleilla rahoilla – kuolleet rahat tässä tapauksessa ovat pakolliset panokset.

Joten, miten on, kun pelaajat sanovat panostavansa käden suojelun vuoksi “protection”? Eikö suojelu ole yksi panostuksen syistä?

Vastaus on EI – suojelu on panostuksen seuraus, mutta ei syy. Sanotaan, että meillä on punaiset QQ ja board on Q♠T♠9♣. Panostamme arvon vuoksi, koska tässä tilanteessa on monia huonompia käsiä, joilla vastustajat vastaavat panostukseemme tai jopa korottavat. Tosiasia, että veloitamme vedoista ja “suojaamme” kätemme, on hienoa, mutta se ei ole todellinen syy panostukseemme. Otetaan toinen esimerkki ja sanotaan, että meillä on 6♥6♦ ja board on Q♥9♥3♣. Tässä tilanteessa voimme panostaa kerätäksemme kuolleita rahoja, mutta emme todellakaan suojellaksemme kättämme. Lähes kaikki vastustajien vedot meitä vastaan tässä tilanteessa ovat 50/50 tai selkeitä suosikkeja (jos ajattelemme A♥J♥). Tarinan opetus on, että kun meillä on kuningattarien setti, kätemme tarvitsee suojelua (protection), mutta ensisijaisesti ja tärkeintä, mitä tämä käsi tarvitsee, on arvo. Kun meillä on kuutospari, kätemme ei tarvitse suojelua, koska kätemme näyttää melko typerältä A♥J♥ vastaan, ottaen huomioon, että A♥J♥ on tässä tilanteessa selkeä suosikki meitä vastaan. Joskus voimme panostaa 66:lla tällaisella boardilla kuten Q♥9♥3♣ ja muuttaa panostuksen ohuen bluffin suuntaan (vastaan käsiä kuten 77 tai 88) tai panostaa pienen arvon vuoksi (vastaan käsiä kuten A♥4♥), mutta useimmiten tässä tilanteessa panostamme kerätäksemme kuolleita rahoja vastaan käsiä kuten A♣T♣, joilla on liian vähän outteja vastatakseen panostukseemme.

Entä panostukset tiedon vuoksi? Sanotaan, että meillä on QJ boardilla kuten QT5r ja tiedämme, että vastustaja, jota vastaan pelaamme, on loose – passive -tyylinen. Panostamme arvon vuoksi. Jos vastustaja vastaa panostukseemme, saamme tietoa, että kätemme on todennäköisesti paras tässä tilanteessa ja voimme jatkaa panostamista arvon vuoksi. Jos vastustaja korottaa, saamme tietoa, että vastustajan käsi on vahvempi kuin hänen tavallinen range ja meidän pitäisi luopua. Mutta vaikka meidän pitäisi luopua panostuksen jälkeen, se on silti hyvä päätös, koska panostimme arvon vuoksi. Todellinen ongelma tiedon vuoksi panostamisessa syntyy, kun panostamme KK:lla boardilla kuten A22. Joka kerta, kun vastustaja vastaa panostukseemme, olemme todennäköisesti jäljessä ja menetämme panostetun osan rahoista (mutta tästä hieman myöhemmin). Joka kerta, kun vastustaja päättää luopua, tiedämme, että olimme suosikkeja. Jos vastustaja pelaa täydellisesti ja yleisesti ottaen ei tee virheitä, emme yksinkertaisesti ansaitse rahaa. Jos panostamme tiedon vuoksi sen sijaan, että panostaisimme yhdestä kolmesta syystä, eristämme itsemme vahvemmilla käsillä ja luovumme heikommilla. Lyhyesti sanottuna teemme virheitä, mutta vastustajamme eivät. Ja se on erittäin huono asia.

Mutta yritetään vielä kerran tarkastella tilannetta, jossa meillä on KK ja board on A22.

Aloitetaan kahdella oletuksella: 1) Jos teemme vedon, vastustajamme ei koskaan vastaa vedoomme huonommalla yhdistelmällä ja 2) Jos jätämme vuoron väliin, vastustajamme EI KOSKAAN BLUFFAA! Tässä tilanteessa vedon tekeminen kuolleiden rahojen keräämiseksi on silti hyvä valinta. Oletetaan, että vastustajallamme on kädessään yhdistelmä kuten 44. Jos hän ei koskaan bluffaa, kun jätämme vuoron väliin, annamme hänelle epämääräiset mahdollisuudet saada setti. Joten tällaisessa tilanteessa vedon tekeminen ja vastustajan pakottaminen luopumaan nelosparistaan on hyvä päätös, koska vastustaja vastaa vetoon tai korottaa sitä vain silloin, kun hän odottaa saavansa arvoa. On selvää, että nämä kaksi oletusta eivät aina ole kiistattomia, joskus voimme tehdä vedon arvon vuoksi, kun meillä on KK sellaisessa boardissa kuin A22 pienempiä pareja vastaan, ja joskus kun jätämme vuoron väliin, vastustaja päättää bluffata kuin hullu. Mutta meidän on pysyttävä tietoisina ja käytettävä kuolleiden rahojen sääntöä sekä ymmärrettävä hyvin, milloin tätä sääntöä sovelletaan tällaisissa tilanteissa.

Joten nyt meillä on kolme syytä. Siksi joka kerta, kun haluat tehdä vedon, kysy itseltäsi “Miksi teen tämän vedon?”. Heti kun ymmärrät, että tähän kysymykseen on vain kolme vastausta, pokeri saa aivan uuden merkityksen.

Artikkelisarja on valmistettu Andrew Seidmanin pokerikirjan “Easy game” pohjalta. Ne, jotka haluavat hankkia alkuperäisen englanninkielisen version, voivat tehdä sen balugawhale.com.

Missä on paras paikka pelata pokeria?