Kuten olemme aiemmin keskustelleet, on olemassa neljä oppimisvaihetta, kun pyritään hallitsemaan mitä tahansa taitoa:
- Tiedostamaton osaamattomuus
- Tietoinen osaamattomuus
- Tietoinen osaaminen
- Tiedostamaton osaaminen
Analysoidaan hieman autopilot-tilaa. Pokerissa autopilotilla tarkoitetaan tiedostamatonta osaamista tai toisin sanoen pokerin “lihasten muistia”. Kun siirryt autopilotille, pelisi määrittyy vain niiden taitojen perusteella, jotka olet hallinnut neljännellä tasolla. Kaikki, mitä et ole hallinnut sillä tasolla (esim. taidot, jotka on hallittu tietoisella osaamisen tasolla), poistetaan yksinkertaisesti pelistäsi.
Joten, jos autopilot-tilassa flopin checkraise-pelisi hajoaa, se osoittaa, että nämä taidot eivät ole vielä kehittyneet neljännellä tasolla. Vaikka autopilottia yleensä pidetään huonona asiana, se on korvaamaton, kun pyritään selvittämään, mitkä pelin osat ovat täysin automaattisia ja mitkä eivät.
Kun pelaat A-peliäsi ja autopilotti on pois päältä, päässäsi pyörii jatkuvasti tietoinen keskustelu itsesi kanssa. Tämä keskustelu antaa sinulle pääsyn kaikkiin tietoisesti hallittuihin pokeritaitoihin, kuten “Tässä on hyvä paikka checkraise'ille” tai “Tässä hänellä on, parempi foldata”. On tärkeää korostaa, että pokerissa ei ole tarkoitus poistaa kaikkia ajatuksia päästäsi. Toisin kuin sellaisissa aktiviteeteissa kuin jongleeraus tai tanssi, joissa tavoitteena on “päästä pois päästä” ja “olla tässä hetkessä”. Keskustelu, joka tapahtuu pelatessa hyvää pokeria, on olennainen, jotta voit paremmin hallita tietoisella osaamisen tasolla olevia taitoja.
Neurologisia eroja tietoisten ja tiedostamattomien prosessien välillä ei vielä täysin ymmärretä, mutta tiedämme hyvin, että ne ovat täysin erilaisia. Ja 
näiden erojen ymmärtäminen on erityisen tärkeää, jotta voit hallita peliäsi hyvin.
Tarkastellaan esimerkkiä, mikä ero on auton ajamisella aamulla töihin ja auton ajamisella myrskyn aikana. Tavallisena päivänä ajat hyvin huolimattomasti, ehkä kuuntelet musiikkia tai puhut matkustajien kanssa. Mutta myrskyn aikana todennäköisesti sammutat musiikin, suoristat istuimen ja keskityt täysin tehtävään. Kun keskityt täysin ajamiseen, otat käyttöön kaikki resurssisi auton hallintaan. Usein sellaiset taidot kuin erinomainen ajaminen, reaktiivinen päätöksenteko tai sopeutuminen sää- ja näkyvyysolosuhteisiin ovat taitoja, joita kuljettajat eivät ole hallinneet tiedostamattoman osaamisen tasolla. Tunnistamme intuitiivisesti, että tämä ylittää tiedostamattoman osaamisemme rajat. Joten sovellamme keskittymistasoamme tarpeiden tai vaarojen mukaan ratkaistessamme tiettyä tehtävää.
Saatat haluta väittää, että pokeri on enemmän mielen peli, se ei ole fyysinen aktiviteetti kuten auton ajaminen. Mutta miten on mahdollista, että tämä mielen peli voidaan automatisoida lihasmuistimme avulla niin, että meidän ei tarvitse edes ajatella sitä? Tätä ilmiötä voisi selittää “chunking”-prosessi. Tämän prosessin aikana suuret tietomäärät pilkotaan erillisiksi mielen yksiköiksi.
Hyvä esimerkki tästä on aloituskäsien analysointi. Kun pelasit ensimmäistä kertaa No-limit Hold'emia ja katsoit kättä, esim. A7o, ymmärsit sen “Minulla on ässä ja seiska”. Saatat olla miettinyt, että kumpikin näistä korteista voi osua pariin ja päättänyt, että se olisi melko hyvä. Mutta nyt, kun olet kokenut pokerinpelaaja, joka on kohdannut monia A7-käsiä, käsittelet A7o:ta ei kahtena erillisenä korttina vaan yhtenä selkeänä “chunkina”. Siksi mietit sujuvasti ja nopeasti, miltä A7o “chunk” näyttää muihin kortteihin verrattuna – A5, AJ, 78, KQ jne.
Mitä enemmän pokeria pelaamme, sitä suurempia ja monimutkaisempia tietoyksikkömme voivat olla. Jatkuvasti kokemusta kerätessäsi alat ymmärtää floppeja erillisinä yksikköinä, esim. J87 muuttuu niin usein pelatuksi flopiksi, että et enää analysoi sitä kortti kortilta, vaan näet sen yhtenä erillisenä yksikkönä. Ja kun turnissa ilmestyy 2, sinun ei enää tarvitse analysoida sitä erikseen, koska tiedät hyvin, miten sinun pitäisi pelata JT:llä, kun board on J87 + low blank. Kun jokin on luokiteltu “chunkiksi”, sinun ei enää tarvitse analysoida sitä tietoisesti, ja käsien käsittelyprosessisi nopeutuu merkittävästi. Sinun ei enää tarvitse miettiä “Mitä voitan ja 
mitä en voita tällä boardilla, kuinka monta käsiyhdistelmää on minua vastaan?”, sen sijaan tunnet tiedostamattomasti kätesi vahvuuden tässä boardissa ja pelaat sen mukaisesti.
Kun taito siirtyy tiedostamattomaan osaamiseen, se yhdistetään lähes aina suurempaan “chunkkiin (tietoyksikköön)”. Ja koska tällainen tiedon yhdistäminen vaatii syvempää kokemusta, ainoa tapa saavuttaa tiedostamattoman osaamisen taso on viettää tuhansia tunteja tilanteiden analysoinnissa, kunnes analyysi kiteytyy tietyiksi yksiköiksi. Sitten tällaiset tilanteet ratkaistaan tiedostamattomasti.
Joten, kun kysyn sinulta “Miksi luulet, että A83 on huono boardi checkraise'ille?” et todennäköisesti saa äkillistä vastausta, tunnet sen todennäköisesti intuitiivisesti. Se on osa tiettyä tietoyksikköä päässäsi, jonka vain “tunnet”. Mutta jos mietit hetken, selität retrospektiivisesti: “No, jos checkraise'aan tällaisella boardilla, edustan hyvin vähän käsiä, ässillä voisin check/call'ata, ja jos vastustajalla olisi suuremmat ässät, hän raise'aisi preflopissa”.
Meillä kaikilla on päätöksiä, jotka perustuvat “tunteeseen”, mutta useimmat meistä voivat silti palauttaa tarvittavan teorian, jos jotain täytyy analysoida. Suosittujen myyttien mukaan pelaaja, joka perustaa päätöksensä tunteisiin, ei voi tehdä tätä.
Haseeb Qureshi
