Andrew Seidman “Easy Game” – Panosten koot ja thin value Osa I

Neljäs Luku: Panosten koot ja thin value

Viimeisen artikkelin jälkeen aggressiivisuuden käytöstä ja sen lopettamisesta eri tilanteissa, esittelemme seuraavan tiedon annoksen Andrew Seidmanin kirjasta “Easy Game”.

Nyt meillä on yleinen käsitys siitä, milloin ja miksi meidän on pysyttävä aggressiivisina – tämä on oikea (pot equities) ja (fold equities) arviointi. Joten, kuinka tietää, minkä kokoisen panoksen meidän pitäisi valita eri tilanteissa? No Limit Hold 'em -pelissä meillä on lukemattomia panoskokoja valittavana.

Pitkään pokerissa vallitsi panosten kokojen standardit. Hyväksyttävin niistä oli “Pot-sized” panos flopilla, välillä 2/3 ja 3/4 potista turnilla ja välillä 1/2 ja 2/3 kokoiset panokset riverillä. Voidaan olettaa, että tällaiset panoskoot valittiin, koska ajateltiin, että vastustajat vastaavat useammin pieneen, mutta eivät suureen panokseen riverillä. Tämä on klassinen “en halua pelotella häntä” ajattelu. Tämä on täysin typerää.

Useimpien pelaajien päätökset vastata tai olla vastaamatta, korottaa panoksia tai ohittaa vuoro perustuvat kahteen pääsyyhyn:

1) Heidän korttinsa. Useimmat pelaajat eivät halua luopua AA:sta sellaisessa boardissa kuin JT9, tällainen boardi on yleensä suotuisampi vastustajille kuin heidän kädelleen ja saa paljon toimintaa, mutta odottakaa! Heillähän on ässät! Ja he eivät voi luopua niistä, vaikka todennäköisyys, että he ovat edellä tässä tilanteessa, on hyvin pieni.

2) Boardin tekstuuri. QQ:lla on yleensä todella hyvät mahdollisuudet ansaita rahaa overpairina, mutta se menettää nopeasti arvoaan, jos avautuneiden korttien joukossa näkyy A tai K.

Kohdatessamme tällaisia tilanteita panosten kokojen skenaario laajenee huomattavasti. Jos valitsisimme 2$ panoksen 800$ potissa, on todennäköisesti kaikille selvää, että kukaan vastustajista ei luopuisi käsistään. Ja jos valitsisimme 800$ panoksen 2$ potissa, kukaan ei varmasti vastaisi panokseen ilman nuts-käsiä. Mutta unohtakaamme edellä mainitut esimerkit ja kuvitellaan, että potin koko on 50$. Jos vastustajalla on tarpeeksi hyvä käsi vastatakseen 35$ arvoiseen panokseen, miksi hän ei vastaisi 36$ panokseen? 38? 42? 48? Jos ajattelet, että on hieman suurempi todennäköisyys, että vastustaja luopuu 48$ panokseen kuin 35$ panokseen. Useimmiten kannattaa silti panostaa 45$, ylimääräiset rahat, jotka ansaitsemme, kun vastustaja vastaa suurempaan panokseen, kompensoivat ne muutamat lisätapaukset, joissa vastustaja olisi vastannut 35$ panokseen. Joten niissä tapauksissa, kun yrität saada arvoa, panosta suurempia panoksia.

Joskus arvopanoksemme eivät ole niin helppoja ja yksinkertaisia. Jos meillä on JJ sellaisessa boardissa kuin T54J5, tällaisessa tilanteessa on hyvin helppoa ja yksinkertaista tehdä arvopanos. Mutta jos identtisessä tilanteessa meillä olisi AT? Entä T9? Kaikissa kolmessa tilanteessa on suuri mahdollisuus, että meillä on paras korttiyhdistelmä ja voimme panostaa arvon vuoksi. Jos teemme arvopanon JJ:llä mainitussa tilanteessa, voimme tuntea olomme varmaksi, koska kaikki vastustajien yhdistelmät, joilla he voivat vastata panokseemme, ovat huonompia kuin meidän yhdistelmämme. Siksi voimme ilman pelkoa ottaa maksimaalisen arvon. Jos meillä on AT, meidän on muistettava, että jotkut vastustajien yhdistelmät, joilla he voivat vastata arvopanoskseemme, ovat edellä meidän yhdistelmäämme (esim. AJ, KJ, QJ jne.), mutta emme saa unohtaa, että osa niistä on huonompia (esim. KT, QT, T9, T8). Jos meillä on sellainen yhdistelmä kuin T9, on hyvin vähän huonompia yhdistelmiä, joilla vastustajat voivat mahdollisesti vastata arvopanoskseemme, useimmiten ne ovat sellaisia yhdistelmiä kuin T8, 99, 88. Joten, jos valitsemme liian suuren panoksen T9:llä, sellaisen, että vastustaja luopuu sellaisista yhdistelmistä kuin 88, vähitellen tällainen panos muuttuu huonoksi, emme voi saada vastausta panokseen huonommilta yhdistelmiltä ja pakottaa luopumaan paremmista kuin meidän. Tämän vuoksi meidän on valittava sellainen panoksen koko, jolla olemme varmoja, että vastustaja vastaa huonommalla yhdistelmällä. Siksi edellä kuvatussa tilanteessa, kun meillä on T9, on suositeltavaa valita hyvin pieni panos, kuten esimerkiksi 1/5 potista. Jos meillä on AT, voimme valita hieman suuremman panoksen, kuten esimerkiksi 1/2 potista. Tämä käsite tunnetaan nimellä thin value.

Toisessa osassa käsittelemme laajemmin thin value -käsitettä, mitä se on, sen tärkeyttä, hyötyjä ja haittoja. Odottakaa jatkoa!

Artikkelisarja on valmistettu Andrew Seidmanin pokerikirjan “Easy game” pohjalta. Ne, jotka haluavat hankkia alkuperäisen, joka on englanniksi, voivat tehdä sen balugawhale.com.

Missä on paras pelata pokeria?