Pokkerissa on kaksi väistämätöntä asiaa: downswingit ja verot. Parhaat pokerinpelaajat ovat niin menestyneitä ja nerokkaita, koska he ovat kokeneet downswingit syvemmin kuin kukaan muu. Tilastollisesti on todettu, että mitä pidempään pelaat pokeria, sitä voimakkaampi downswing tulee olemaan.
Meillä on luonnollinen taipumus ajatella itseämme pokerinpelaajina termein, jotka kuvaavat, millaisia olemme, kun menestymme ja olemme onnistuneita. Kuitenkin, miten käsittelet downswingit, on yhtä tärkeä, ellei tärkeämpi osa todellisia mahdollisuuksiasi pokerimaailmassa. Toistan, se miten käsittelet downswingit, on elintärkeä taito. Parhaaksi pokerinpelaajaksi tuleminen ei ole vain pääoman keräämistä upswingeistä ja kauniista graafeista ja eteenpäin siirtymistä. Suuri osa matkasta on downswingien käsittelyä. Se on hampaiden kiristelyä, itsensä rankaisemista uudelleen ja uudelleen, päivästä toiseen, ja tiukasti pysymistä. Suuri pokerinpelaaja oleminen, kun voitat, ei riitä.
Sinun on ymmärrettävä, että joka hetki on mahdollisuus, että sinut kohtaa variaation myrsky, niin suuri ja voimakas, niin tuhoisa, että et ehkä selviä siitä, niin raivoisa, että se murtaa sinut. Ja jonain päivänä, jos jatkat pokerin pelaamista, kohtaat downswingin, joka on suurempi, syvempi ja pidempi kuin olisit koskaan kuvitellut mahdolliseksi. Tämä on tilastollinen tosiasia. Mikään määrä hyvää peliä, rukouksia tai hyvää karmaa ei suojaa sinua siltä. Se on vain ajan kysymys. Joten kysymys kuuluu. Kuinka vahva todella olet? Kuinka suuren myrskyn olet valmis kestämään?
On monia pelaajia, jotka ovat pärjänneet fantastisesti hyvän runin meressä kelluessaan. Kuitenkin, kun he eivät enää pystyneet käsittelemään heitä kohdannutta myrskyä, he jäivät unohduksiin. Tämä on yksi vanhimmista
tarinoista pokerissa, mutta se toistuu uudelleen ja uudelleen, vaikka siitä ei puhuta ääneen. 
Useimmiten pokeritarinat pyörivät menestyvien, ylöspäin nousevien graafien ja sujuvien, tasaisien winratejen ympärillä. Pokeria pelaavien ihmisten massat tavoittelevat näitä tarinoita, he valitsevat vain sellaisia ja ympäröivät itsensä niillä joka puolelta, ikään kuin yrittäisivät suojautua todellisuudelta. Mutta pokeri on sellainen kuin se on, se on kuin epävakaa rakastettu.
Joten, taidot ja winrate pokerissa eivät saisi mitata vain sen perusteella, kuinka hyvin pelaat, kun sinulla on hyvä runi, vaan myös sen perusteella, kuinka hyvin pelaat, kun runi muuttuu huonoksi. Huonon ajanjakson winrate on osa koko voittoluokitustasi pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Tämä näyttää ilmeiseltä, mutta useimmat pelaajat tekevät päinvastoin sitä laskiessaan, edes ajattelematta. Kun seuraat winrateasi, kun sinulla on hyvä runi ja pelaat hyvin, se ei ole todellinen, koska se on positiivisesti vääristynyt.
Kun olet downswingissä, pelaat aina huonommin. Kuinka paljon huonommin? Se riippuu emotionaalisista taidoistasi käsitellä downswingit. Joten meidän pitäisi kysyä painavampaa kysymystä. Mitä työkaluja meidän on oltava käsitelläksemme downswingit ja kuinka voimme vahvistaa emotionaalisia taitojamme?
Kuvittele pahin downswingisi. Sulje silmäsi hetkeksi ja anna mielikuvituksesi työskennellä. Ajattele viikkoja, kuukausia, jolloin se jatkuu. Tappiot päivä toisensa jälkeen. Jatkuva tarve vähentää kehittymisen tunnetta. Häviät yhden päivän, toivoen saavasi takaisin seuraavana päivänä, mutta seuraavana päivänä häviät vielä enemmän, ja seuraavana päivänä vielä enemmän jne. Ehkä et olekaan enää hyvä pelaaja, ehkä olit väärässä koko ajan, tai ehkä olet menettänyt taidot, jotka sinulla kerran oli? Tuntuu kuin pokeri rankaisisi sinua. Ylitsepääsemätön ja erottelematon epäoikeudenmukaisuuden tunne. Mutta pahinta on, että tunnet kuin olisit luisumassa alaspäin. Et enää kiipeä ylöspäin. Tunnet kuin olisit alkanut hitaasti ja epämääräisesti laskeutua alaspäin ja että asiat eivät koskaan parane. Nämä tunteet aiheuttavat epätoivoa. Huonon ajanjakson vuoksi menetät itseluottamuksesi, ajattelet, ettet koskaan enää voita, joten pelaat huonommin ja tilttoilet useammin, mikä saa sinut uskomaan entistä enemmän, että asiat eivät parane. Se on noidankehä, kuin käärme, joka syö omaa häntäänsä. Tällainen ajanjakso kutsutaan joskus “pokerin helvetiksi”.
