Perinteisen pokeripsykologian puutteet
Kokemukseni urheilupsykologiassa 1990-luvun lopulla heijastuu nyt asiakkaiden lausunnoissa perinteisestä pokeripsykologiasta: “Se auttaa tiettyyn pisteeseen asti, mutta ratkaisevalla hetkellä siihen ei voi luottaa.” Huonon varianssin ja muiden pelin psykologisten näkökohtien kanssa tällainen psykologia ehdottaa taistelemista syvään hengittämällä, pitämällä taukoja pelissä, harjoittamalla visualisointia, meditaatiota, neurolingvististä ohjelmointia ja jopa hypnoosia. Jokainen näistä strategioista voi olla erinomainen valinta tietyllä hetkellä (lyhyellä aikavälillä), mutta on tarpeen ratkaista syvälle juurtuneet pelin psykologiset ongelmat. Muuten ne tulevat jatkuvasti esiin, kuten rikkaruohot, joita ei ole kitketty juurineen.
Kokemukseni pokerissa vain vahvisti ne tiedot, jotka toin mukanani golfista: soveltamalla syvempää strategiaa mentaaliseen peliin on mahdollista löytää muutakin kuin väliaikaisia ongelmanratkaisuja. Syvällinen teorian ymmärtäminen ja kyky kehittää pelin psykologisia taitoja tosielämässä on se, mitä perinteisestä pokeripsykologiasta on tähän asti puuttunut. Perinteinen viisaus tietää, miten kaiken pitäisi olla, joten pelaajille sanotaan, että heidän pitäisi olla pelottomia, itsevarmoja ja olla antamatta varianssin häiritä heitä. Monille pelaajille tämä ei kuitenkaan riitä. Yksi asia on tietää, miten kaiken pitäisi olla, mutta toinen asia on ryhtyä todellisiin toimiin yrittäessään ratkaista ongelmia, jotka estävät menestyksekkään pelaamisen.
Pelin psykologinen fish
Fishit ovat fishejä osittain siksi, että he uskovat siihen, mikä ei ole totta. He pelaavat huomattavasti heikompina kuin vastustajansa, mutta eivät ymmärrä sitä. He suckouttaavat kerran ja ajattelevat pelanneensa loistavasti. Heidät voittaa vahvempi vastustaja, mutta he ajattelevat, että se on vain huonoa onnea. He ajattelevat, ettei heidän tarvitse parantaa peliään, mutta vaikka olisikin toisin, he eivät tietäisi, mistä aloittaa. Heillä ei ole mitään käsitystä siitä, mitä he voivat hallita ja mitä eivät pokeripöydässä. Usein kuulet heidän sanovan: “Tiesin, että se kuningas tulee” tai “Voitan aina AQ:lla.”
Ehkä oletkin vakaa voittava pelaaja, joka tunnistaa vastustajien heikkoudet, mutta kun puhutaan pelin psykologisten näkökohtien ymmärtämisestä, et todennäköisesti eroa fishistä mitenkään. Olet psykologisessa pelissä fish, jos:
- Muutat todistetusti menestyksekästä strategiaa, kun sinulla menee huonosti/hyvin.
- Et ymmärrä, kun joku pelaa hyvin sinua vastaan tai ajattelet, että kaikki pelaavat huonosti, mutta heillä on jatkuvasti onnea.
- Yrität voittaa jokaisen jaon.
- Ajattelet, että jaon lopputuloksen voi määrätä huutamalla, rukoilemalla tai “onnekkaan käden” omistamisella.
- Ärsyynnyt, kun huono pelaaja pelaa huonosti ja jopa yrität selittää hänelle, miksi hän pelaa huonosti.
- Tunnet olosi onnettomaksi, kun häviät käden, jonka pelasit kannattavasti.
- Ajattelet, että huonon jakson katkaisee lopettamalla pelaamisen tai vaihtamalla panostasoja.
- Ajattelet, että luettuasi pokerikirjan tiedät jo kaiken.
- Katsot Phil Galfondin opetusvideoita ja ajattelet, että pystyt pelaamaan kuten hän.
- Ajattelet, että olet kirottu tai että muut ovat onnekkaampia kuin sinä.
- Ajattelet, että on mahdollista sukeltaa toisen pelaajan sieluun.
- Pelaat enemmän käsiä, kun voitat/häviät.
- Pelaat vähemmän käsiä, kun voitat/häviät.
- Pelaat huonosti, kun panokset ovat liian pienet vaikuttaakseen.
- Muutut henkilökohtaiseksi muiden pelaajien kanssa.
- Kerro kaikille, jotka kuuntelevat, bad beat -tarinoita, samalla kun et yritä parantaa reaktiotasi niihin bad beateihin.
- Sanot “yksi kerta” (one time).
Artikkelisarja perustuu Jared Tendlerin pokeripsykologian kirjaan: “Mental game of poker”. Ne, jotka haluavat hankkia alkuperäisen englanninkielisen version, voivat tehdä sen amazon.com
