Pokerin tiede: mitä voimme oppia tekoälystä?

Tällä kertaa tarkastelemme hieman erilaista artikkelia, jossa kirjoittajat yrittävät kehittää pokerisääntöjä syväoppimisalgoritmien avulla. Pelattuaan tekoälypeliä Claudico ja Libratus havaittiin, että pelin vahvin osa on river-tilanteiden ratkaiseminen. Tämän artikkelin kirjoittajat pyrkivät analysoimaan ohjelmien tekemiä päätöksiä riverissä ja luomaan ymmärrettäviä sääntöjä.

Tätä kokeilua varten kirjoitettiin kaksi identtistä tekoälyä, joilla ei ollut muita ennalta määriteltyjä sääntöjä kuin ymmärrys kortin vahvuudesta. Tällaiset olosuhteet mahdollistavat uusien pokeritilanteiden ratkaisutapojen löytämisen, koska niihin ei liity tavallisten pelaajien tietämystä. Itse ohjelmat oppivat vain toisiltaan pelaamalla 100 000 Heads-Up No-Limit -peliä.

On totta, että kirjoittajat ovat rajoittaneet pelin mahdollisuuksia jossain määrin, joten johtopäätöksiin on suhtauduttava varauksella. Pelin lisärajoitukset olivat seuraavat:

1. Kädet analysoidaan niiden oman ja vastustajan vahvuuden mukaan river-tilanteissa prosentteina (eli kuinka suuri osa vastustajan valikoimasta on ohitettu).
2. Vain jokitilanteita käsitellään. Tämä rajoitus ei juurikaan muuta ensimmäistä rajoitusta.
3. Vain check/call ja check/fold analysoidaan. Luultavasti eniten muuttuva rajoitus, sillä donkki- ja korotustilanteet jätetään pois.
4. Pelataan pyörivällä 10 kortin pakalla. Tämä rajoitus ei periaatteessa muuta mitään toiseen ja ensimmäiseen rajoitukseen nähden, mutta se vain pienentää päätöspuuta.
5. Asemapelin analyysi.

100 000 simulaation jälkeen opittua peliä havainnoitiin ja esiteltiin monimutkaisena päätöspuuna:

Kirjoittajat päättelevät tekoälypelistä kaksi perussääntöä:

1. Jos river-käsi voittaa vastustajan käden välillä 20%-80%, tehdään yleensä check back tai pieni sizing.
2. Jos river-käsi voittaa 95% vastustajan käsistä ja vastustajalla on vähintään 10% erittäin vahvoja käsiä, pelaaja on all-in.

Nämä säännöt sopivat paremmin shortstacked-peliin, mutta idea voidaan säilyttää. Ohuen arvon ottaminen riverillä ei useinkaan tuota paljon voittoa, koska on mahdollista tulla lyötyksi. Kun taas sinulla on riverillä vähintään toiseksi vahvin käsi ja vastustajallasi on tässä tilanteessa vahvat kädet alueellasi, voit joko panostaa enemmän kuin potti tai mennä all-in. Tietenkin peleissä, joissa on yli 50 BB:n pino, sinun ei useinkaan tarvitse mennä all-in.

Muutamia sivupisteitä päätöspuusta - tekoäly ei melkein koskaan mene showdowniin (necheckbackina), jos sen käsi ei koske 16%-vastustajan kättä. Yleensä se on vain heikkoja korkeita kortteja. Tällöin he panostavat vähintään puolet potista. Muissa tilanteissa tekoäly valitsee hyvin vahvasti vaihtelevan panosmitoituksen. Yksi toinen yhteinen piirre tulee vain vahvasta arvopelistä - jos on vahva käsi, on lähes aina vähintään potin panosmitoitus.

Tekoälyyn liittyy tietysti monia rajoituksia, joten näihin sääntöihin ei pidä suhtautua kevyesti. Useimmissa tapauksissa pelaamme heikompia tai keskivahvoja tavallisia pelaajia vastaan, emme super-GTO:n huipputason pokerimestareita vastaan. Nämä säännöt on syytä pitää mielessä, mutta muista, että hyväksikäyttöpelaaminen tuo aina enemmän voittoa.

Missä on paras paikka pelata pokeria?