Hei, aluksi pokerista, sitten viihteestä. Olen hieman jäljessä volyymisuunnitelmasta (500 kierrosta kuukaudessa), mutta minulla on vielä tänään ja huomenna aikaa, ehkä onnistun parantamaan tilannetta, koska tähän mennessä olen pelannut 400 kierrosta. Tulokset ovat kuitenkin todella ilahduttavia, tässä kuussa olen jo onnistunut ansaitsemaan 2500 €, ja mitä pidemmälle pääsen, sitä paremmin onnistun ylläpitämään parempaa peliä pitkien sessioiden aikana (vain muutama päivä sitten pidin pari vapaapäivää, koska olin hieman väsynyt). Toivon paljon, että joulukuu on vielä parempi, ja jos onnistun lisäämään volyymia, uskon, että on hyvin realistista saada haaste päätökseen ennen uutta vuotta. Tähän kuitenkin vaikuttavat parantuneet säät, joka päivä on aurinkoista, eikä sateita juuri ole 😉 Olen myös saanut hieman opetusvideoita, joita aion taas alkaa katsoa ennen sessioita (täytyy vain saada unirytmi kuntoon, koska nyt aloitan grindauksen klo 11 aamulla LT-aikaa, ja usein nukun pommiin, jolloin kaikki täytyy tehdä kiireessä ja syntyy kasa tekosyitä, että en ehdi mitään, katson huomenna jne.). Olen myös päättänyt, että suoritan haasteen pelaamalla kierroksia enintään 10€ (muutamia poikkeuksia kuten micro millions main event, micro thursday thrill), vaikka pelikassani sallisi pelata paljon kalliimpiakin, mutta en halua menettää paria tuhatta ja aloittaa alusta, joten on yksinkertaisempaa ensin ylittää haasteen raja ja sitten nostaa panoksia 😉 Toivon myös voivani lisätä jonkin finaalipöydän videon kommenteilla pitkän tauon jälkeen.
Siinä kaikki pokerista, nyt matkoista! Tänä viikonloppuna päätin ottaa vapaata ja vihdoin purjehtia lähisaarille (olen asunut täällä noin 2 kuukautta enkä ole käynyt saarilla, hävettää) enkä todellakaan kadu sitä. Sihanoukvillessä (eng Sihanoukville, en tiedä tarkalleen miten liettuaksi) on, jos muistan oikein, 34 saarta, ja me laskeuduimme vain yhdelle (yhden luona pysähdyimme vain uimaan, mutta emme nousseet maihin) ja se jätti todella hyvän vaikutelman, valkoiset hiekkarannat, viidakot, vuoret, tietysti emme ehtineet nähdä kaikkea, koska vietimme siellä vain muutaman tunnin, luultavasti sen kunnolliseen tutkimiseen ei riittäisi edes pari päivää, puhumattakaan kaikista saarista. Ja todella pidin siitä, että löysimme viidakosta eurooppalaisten leirin, jossa kaikki asuvat teltoissa, kaukana kaikista ihmisistä, kaikki rentoutuneina, vain nauttien elämästä, ja tietysti luultavasti vain täällä tapahtuu sellaisia asioita, että kun lähdet leiristä ja kävelet noin kilometrin, istuu kivellä yksi eurooppalainen, joka on käärinyt paikallisista kasveista “jointin” ja vain ojentaa sen ohikulkiessa sanomatta sanaakaan, ja jatkaa istumistaan. Siinä tarpeeksi sanoja, alla löydät muutamia kuvia ja videoita sieltä (video on leikattu osiin eikä ole yhtenäinen, koska en ollut vastuussa kamerastamme, joten mitä kuvattiin, se liitettiin yhteen, muuten, koska laivassa kuvattaessa se heiluu, pahoittelen, mutta aaltojen läpi purjehtiessa oli vaikea seistä, puhumattakaan käsien pitämisestä paikallaan).
Koh Rongin satama, kuten ymmärrän (ainakin meidät laskettiin täällä maihin)
Hieman erotiikkaa blogiin ei haittaa
Näkymä vuorelta jonnekin viidakkoon
“Narkomaanien” leiri (tuossa suuressa teltassa on myös voimakas äänentoistojärjestelmä)
