Egon pimeä puoli tulee esiin, kun egoa loukataan - tietenkin ennen kaikkea häviämisen muodossa. Jos pokerinpelaajalla on vahva kiintymys egoonsa, hän saattaa reagoida myrskyisästi tai jopa aggressiivisesti tilanteeseen, jossa hän on vähemmän taitava kuin luulee. Hän saattaa sillitellä, saada raivokohtauksen tai tehdä huonoja päätöksiä. Lisäksi ego usein hämärtää pyrkimyksemme analysoida itseämme kunnolla. Jos sinulla on hallitsematon ego, sinulla on taipumus luulla olevasi parempi kuin todellisuudessa olet, joten pelaat todennäköisemmin huonoissa otteluissa, et tunnista omia heikkouksiasi, et jätä ottelua kesken oikeaan aikaan, et halua myöntää olevasi heikompi pelaaja jne. Ego aiheuttaa useimmille pelaajille pitkällä aikavälillä pelkkää rahan tuhlausta.
Egolla on siis hyvät ja huonot puolensa, mutta emme voi tehdä sitä ilman. Se on liian tärkeä pokerille. Vaikka hallitsematon ego voi olla vahingollinen, parhaimmillaan se voi olla voimakas voima, joka auttaa meitä saavuttamaan enemmän. Ei luovuta egosta, vaan yksinkertaisesti kesytetään se.
Olen aina ollut sitä mieltä, että itsehoito on pokerinpelaajan tärkein yksittäinen taito. Itsensä huomaaminen on vähän kuin sanoisi itselleen: "Tällainen minä olen. Tässä on se, missä minun pitää tehdä töitä, ja tässä minä pärjään loistavasti. Tämä on se, mikä voittaa minut. Voin olla myös väärässä ajatellessani näin." Kun pelaat pokeria, voimakkain ajatus, joka sinulla voi olla, on: "Tämä kaveri voi voittaa minut." Riippumatta siitä, kuinka huono pelaaja hän on tai kuinka väärässä hän on mielestäsi tiettyjen käsitteiden suhteen tai kuinka huonosti hän pelasi viimeisen kätensä, sinun on aina varauduttava siihen, että tässä ottelussa, juuri tässä, juuri nyt, sinä olet häviäjä.
Huomaa, että sanoja "hävitä" tai "voittaa" käytetään sanan "olla huonompi" sijasta. Useimmiten olisi hyödytöntä puhua "huonommaksi tulemisesta", ellei taitoero ole kovin suuri, sillä pokerissa taito ei ole lineaarinen. Voit saada positiivisen voittoprosentin 3-4 vahvaa pelaajaa vastaan omissa limiiteissäsi, mutta hävitä huonoimmalle pelaajaa vastaan vain siksi, että jokin hänen pelissään käyttää sinua hyväkseen ja sinä et vain sopeudu kunnolla. Älä ajattele taitoa lineaarisena, ei ainoastaan siksi, että se ei ole sitä, vaan myös siksi, että tällainen ajatus luo turhaa rasitusta egollesi. Yritä sen sijaan kesyttää egosi. Jos häviät jotakuta vastaan, se ei välttämättä johdu siitä, että "olet huono pelaaja". Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että pelityylinne voittosuhde on negatiivinen kyseisen henkilön pelityyliä vastaan, joten teidän on tehtävä kotiläksynne ja analysoitava ottelu. Mutta sitä, että tämä pelaaja voittaa sinut, ei tarvitse rakentaa egoosi. Se ei ole tosiasia sinusta. Kyse on vain siitä, että pelisi vastaa nyt hänen peliään.
Tämä on erittäin tärkeä seikka, joten toistan vielä kerran: sinun on aina hyväksyttävä mahdollisuus negatiiviseen voittosuhteeseen. Sitten sinun on pystyttävä poistumaan ottelusta menettämättä itsekunnioitustasi. Ja lähdettyäsi et ehkä ole edes varma, hävisitkö todella - se ei haittaa. Kun lähdet, egosi on liekeissä, mikä pakottaa sinut parantamaan, selvittämään, mitä teit väärin ja vahvistamaan heikkouksiasi, jotta kun palaat pöytään saman pelaajan kanssa, olet valmis nousemaan pykälää ylemmäs.
Silti monista voi yhä tuntua, että ego on paha asia. Tietenkin, ehkä jokainen pelaaja tarvitsee eri määrän egoa pelissä. Mutta ilman sitä kukaan ei olisi kiinnostunut pääsemään ensimmäisen tasanteen yli vakavasti otettavaksi pokerinpelaajaksi. Mutta kun löydät jalansijan, kun alat kiivetä mäkeä ylöspäin, mitä hyötyä egosta on? Ehkä sen pitäisi kadota?
Älkää ymmärtäkö väärin, en tarkoita, että egoa tarvitaan kaikkialla ja koko ajan tai että itsekkyys olisi korkein arvo, johon voimme pyrkiä. Mutta egossa on kaksi ominaisuutta, jotka meidän on purettava. Toinen on egon motivaatio ajavana voimana tulla paremmaksi, nousta korkeammalle ja saada enemmän kunnioitusta. Toinen on ego narsistisena ja itsekeskeisenä persoonallisuuspiirteenä. Jälkimmäinen on tietysti ei-toivottava. Nämä kaksi ominaisuutta voivat korreloida keskenään, mutta ne eivät ole yksi ja sama asia. Vaikka loppujen lopuksi taistelu kunniasta on itse asiassa erottamaton osa egoa.
Sallikaamme siis itsemme olla hyviä ihmisiä. Sallikaamme itsemme olla vilpittömiä, sallikaamme itsemme olla... 
real, pitäkäämme huolta ympärillämme olevista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meidän on tuhottava oma egomme, vaan sallikaamme sen sijaan itsemme jakaa toisen egon. Uhrautuvan egon.
Tarvitaan inspiraatiota, jotta voi tulla suureksi pkeriksi. Sinun on ponnisteltava itsesi kaikkein mustimpien syvyyksien läpi. Kyse ei ole vain rahasta. Kenestäkään hyvästä pokerinpelaajasta ei tullut pelkkien rahojen takia. Kyse on sinusta itsestäsi, kyse on halukkuudestasi luoda itseäsi, ja samalla sillä ei ole mitään tekemistä sinun kanssasi, se on vain pokeria, se on vain vuorelle kiipeämistä, se on vain vuori. Ja itsekkyyttä ja uhrautumista samaan aikaan.
Hyväksykää siis ego, ottakaa se vakavasti. Varaudu häviämään muille yhä uudelleen ja uudelleen koko urasi ajan. Vaikka kuinka menestyisit, vaikka kuinka haluaisit voittaa, vaikka kuinka fiksu olisit, joskus häviät, ja se on ihan okei. Tunne loputon nälkä. Nälkää olla parempi, olla paras. Anna tuon polttavan halun kuplia vatsassasi. Se on vain hyväksi sinulle. Se on energiasi lähde. Se johdattaa sinut kehityspolulle, joka auttaa sinua tulemaan sellaiseksi pokerinpelaajaksi kuin haluat.
FI 
LT 
EN 
DE 
FR 
SV 
ES 
IT 
LV 
SK 
SL 
TR 